Järjestötyössä pitää saada olla ihminen!

Joskus palautetta voi olla helpompi antaa ja saada vastavuoroisesti, jos apuna on muutamia tukikysymyksiä. Näitä kysymyksiä käytettiin vertaismentorointiryhmän viimeisessä kokoontumisessa, mutta ne toimivat myös omassa työyhteisössä tai vaikkapa kehityskeskustelun apuvälineenä.

Järjestötyössä ei eroteta tunteita työstä

Terapeutti ja tietokirjailija Tommy Hellsten kirjoittaa Hyvejohtajuus-sivun blogissa siitä, kuinka ennen ei ollut elämää ja työelämää, vaan kaikki oli elämää. Sitten muutettiin maalta kaupunkeihin, mentiin palkkatöihin ja siitä alkoi ihmisen suuri ponnistelu kohti työn ja vapaa-ajan, työroolin ja siviiliminän,  tuottavuuden ja tunteiden erillään pitämistä.  Tommy Hellsten toteaakin: “Oleminen ja tekeminen irrotettiin toisistaan. Tämän jälkeen tuli selväksi, ettei elämä kuuluisi työhön, vaan että se kuului pelkästään vapaa-aikaan. Työssä suoritettiin ja oltiin tekeväisiä eivätkä työpaikalle mahtuneet ihmisenä olemiseen liittyvät asiat kuten tunteet ja inhimilliset tarpeet.”

Tulos tai ulos. Siinä tuntuu olevan kaikki.

Minulla on ilouutisia: Maailmassa on vielä monta työpaikkaa, joissa eletään yhtä elämää, tehdään työtä persoonina, kohdataan ihmisiä ja saadaan tehdä virheitä, sekä ollaan armollisia itselle ja toisille. Niitä työpaikkoja kutsutaan järjestöiksi!

Tunneosaaminen on osaamista!

Järjestöt ovat parhaimmillaan kuin tämän päivän maataloja. Niissä eletään elämää ja työ tapahtuu siinä samassa missä elämäkin. Hyvät verkostot ovat verrattavissa entisajan naapuriapuun. Toki ymmärrämme että tämä maalaisromanttinen vertauskuva ei ole koko totuus arjesta, sillä kuten maatilan elämään, liittyy järjestötyöhönkin haasteita. Näistä olemme puhuneet Järjestöjalostamo-hankkeessa rohkeasti mm. vertaismentorointiryhmissä.

Tommy jatkaa blogissaan siitä, kuinka uutta “johtajuutta, joka ottaa ihmiset ihmisinä huomioon, tarvitaan”, jotta tulevaisuudessa voimme olla myös tuottavia. Olen Tommyn kanssa samaa mieltä ja tämä on ollut yksi kantava teesimme Järjestöjalostamo-hankkeessa.

Järjestöissä ymmärretään, ettei tunteita voi erottaa työstä, eikä ihmisen elämää työelämästä. Järjestöissä on osaamista siitä, kuinka ihmiset saadaan toimimaan yhteen, rakentamaan yhteistä visiota ja kuinka saadaan jokaisen paras potentiaali näkyville ihmiselle itselleen ja koko yhteisölle. Jotta järjestöt voisivat kehittyä, uudistua ja houkutella tulevaisuuden osaajia, sekä sitouttaa heitä, on tätä sosiaali-ja kasvatusalan järjestöissä muhivaa osaamista osattava soveltaa johtamisessa, niin hallitustyöskentelyssä, kuin toiminnan tasolla.

10 teesiä muutokseen

Järjestötyöntekijöiden vertaismentorointiryhmä päättyi viime viikolla ja päätteeksi kaikki ryhmäläiset saivat matkaan Aaro Harjun ja Eila Ruuskanen-Himman kirjoittaman Onnistu muutoksessa – järjestöjohtajan ja kehittäjän käsikirjan. Se esittää 10 teesiä, jotka auttavat järjestöjohtajaa muutoksessa. Teesejä läpileikkaa inhimillisyyden, vuorovaikutuksen ja avoimuuden teemat.

Teesit kuuluvat näin:

  1. Hyväksy se, että muutos on pysyvä olotila. Keskity tekemään tulevaisuutta, ei vastustamaan vääjäämätöntä.
  2. Johda itseohjautuvia ihmisiä, ei vain asioita. Johda yhä enemmän vision, innostamisen ja resurssoinnin kautta.
  3. Kehitä itseäsi, myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tarvitset niitä joka päivä innostamisessa, vaikeissa tilanteissa ja verkostoissa.
  4. Muodosta rohkeasti matalan hierarkian organisaatiokulttuuria. Yksin et onnistu, jaa päätöksentekovaltaa.
  5. Rakenna hyvät välit ihmisiin. Ylläpidä luottamusta avoimella vuorovaikutuksella ja pitämällä lupaukset. Tuota kumppanille pyytämättäkin lisäarvoa.
  6. Varmista, että organisaatiosi tulevaisuuden brändi ohjaa järjestösi kaikkea viestintää ja markkinointia. Ole itse haluamasi muutos.
  7. Kehitä muutosjohtamisen taitoja. Synnytä vaikuttava muutosvisio ja kommunikoi sitä, innosta. Johda prosessit osallistavasti, läpinäkyvästi ja jämäkästi.
  8. Hyvä hallinto on sinulle tärkeä ohjenuora. Selkeytä operatiivisen ja luottamusjohdon roolit ja rakenna rikastavaa yhteistyötä. Sinulle on tärkeää, että toimijoiden arki sujuu.
  9. Vapaaehtoistyö ja osallistuminen ovat sinulle enemmänkin aate kuin resurssi. Ihmisten yhteistyö ja yhteinen hyvä ei ole pikavoittoja vaan kestävää kehitystä. Olet haluttu kumppani.
  10. Huolehdi jaksamisesta ja arkesi rikkaudesta. Tapaa läheisiä ihmisiä ja ole auttavainen. Tee itsellesi rakkaita asioita. Huolehdi riittävästä unesta ja liikunnasta. Opi uutta. Hymyile. Ole onnellinen.

 

Joensuun Setlementtiläiset viettämässä tyhy-päivää 28.5.2016

Palautteen antaminen ja saaminen välineenä

Järjestö-ja hanketyössä on totuttu keräämään palautetta kohderyhmiltä, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä.  Palautteenkeräämismenetelmiä on lomakkeista haastatteluun ja rahoittajat edellyttävät niiden kehittämistä edelleen. Järjestöjalostamo-hankkeen kuluneen kevään aikana olen pannut merkille sen, että palautteen antaminen ja saaminen työyhteisössä nousevat käydyissä keskusteluissa poikkeuksetta esiin. Palautetta voi olla vaikea saada itselle vaikkapa hallitukselta. Palautetta ei myöskään uskalleta antaa työkavereille. Lisäksi me olemme sellaisia, että kun joku aidosti kehuu, alamme selitellä ja nolostumme sen sijaan, että ottaisimme positiivisen palautteen vastaan.  Jotta järjestötyössä olisi kättä pidempää, jolla rakentaa tunteiden ja ihmisyyden huomioonottamista työyhteisössä, lisäisin tähän vielä yhdennentoista teesin. Se kuuluisi näin:

Rakenna toimivia ja säännöllisiä palautejärjestelmiä niin työntekjöille, vapaaehtoisille kuin luottamushenkilöille. Palautejärjestelmien on oltava sellaisia, että kaikilla on mahdollisuus antaa ja saada palautetta vastavuoroisesti ja tulla kohdatuksi omana itsenään. Pyydä palautetta myös itsellesi.

Ihanaa, tunteikasta ja rentouttavaa kesää!

Kirjoittaja on Anniina Löytönen, Järjestöjalostamo-hankkeen kehittäjä & Joensuun Setlementti ry:n toiminnanjohtaja, joka on juuri jäämässä vanhempainvapaalle.

anniina

Lähteitä ja lisälukemista:

Tommy Helstenin blogiteksti:

http://www.hyvejohtajuus.fi/16141/elamaa-vai-tyoelamaa-tyopaikalla-pitaa-saada-olla-ihminen/

Aaro Harju ja Eila Ruuskanen-Himma, 2016, Onnistu muutoksessa -järjestöjohtajan ja kehittäjän käsikirja