Kansalaisjärjestöjen valtti työmarkkinoilla on vahva arvopohja

Kansalaisjärjestöjen tärkein tehtävä on osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen sekä tuen antaminen arjen tilanteissa. Järjestöillä on myös tärkeä palveluiden kehittäjän ja uudistajan rooli ja niiden merkitys erityispalveluiden tuottajana on suuri. Järjestöjen kosketuspinta ihmisten arkeen on laaja, mikä luo osaltaan edellytyksiä uusien tarpeiden havaitsemiselle, palvelujen innovoinnille ja kehittämiselle. Järjestöjen tapa tehdä kehittämistyötä on usein nopeaa reagointia alati muuttuviin tilanteisiin.

’Miksi ihmeessä teen työtä kansalaisjärjestössä?’

Kansalaisjärjestöissä työskennellään usein siksi, että niiden arvopohja vastaa omaa arvopohjaa. Tämä tuo sitoutumista työhön ja antaa työlle mielekkään merkityksen. Omassa setlementtityössäni (Joensuun Setlementti ry ) sitoutuminen setlementtiarvoihin tarkoittaa työtä ihmisten kesken – ihmisten keskellä. Ei hoitaen ja hoivaten ylhäältä alas, vaan tasavertaisena ihmisenä. Arvoihin sitoutuminen näkyy myös käänteisesti siten, että yhä useampi vastavalmistunut, ’kovankin luokan osaaja’, haluaa enenevissä määrin tehdä sellaista työtä jolla on taloudellista korvausta eli palkkaa suurempi merkitys. Tämä sopii hyvin järjestölle, joka kehittää ja innovoi uusia tapoja tehdä työtä sosiaalialalla. Työn merkityksellisyydestä ”kohkaamisesta” on toki tullut jo hiukan klisee, mutta järjestömaailmassa tällä ajatuksella on vahva sijansa.

Palkkatyön merkitys kolmannella sektorilla alkoi kasvaa nopeasti 1990-luvun puolivälissä. Palkkatyö kolmannella sektorilla on laman jälkeen lisääntynyt noin 70 prosenttia (Ruuskanen, ym. 2013: ’Palkkatyössä kolmannella sektorilla’). Työnantajina toimivien järjestöjen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä noin joka 20. työntekijä työskentelee järjestössä. Muutos on merkittävä ja nyt parinkymmenen vuoden jälkeen se näkyy mm. siten, että kansalaisjärjestöissä työskentelee tällä hetkelle entistä korkeammin koulutettua väkeä. Järjestöissä työskentelevät ovat usein korkeasti koulutettuja naisia, jotka tekevät työtä pienissä toimipaikoissa ja määräaikaisissa työsuhteissa.

Maailma muuttuu – entä järjestöt?

Kansalaisjärjestöt pitävät itseään toki kovin kehitysmyönteisinä ja aikaan sekä paikkaan sopeutuvina. Näin varmasti onkin, mutta kyllä kolikolla on myös se kuuluisa toinenkin puoli. Paljon järjestökenttää nähneenä tiedän, että joukostamme löytyy uskomattoman kankeita, täysin muutokseen kykenemättömiä, mutta kait jollain lailla toimivia organisaatioita – näin kauniisti sanottuna.

Muuttumattomuuteen ja paikalleen jäämiseen ei kuitenkaan yhdelläkään järjestöllä ole varaa. Nykyisellään, hankintalain myötä, järjestöjen on kilpailtava palveluntuotannossa muiden järjestöjen ja yritysten kanssa. Yritysmaailmassa tyypilliset työn aikapaineet ja työtehtävien laajeneminen koskettavat entisestään myös järjestösektorin työntekijöitä. Lisäksi projektien määräaikaisuus ja entistä selkeämmät tavoitteet hankesuunnitelmissa velvoittavat järjestöissä työskentelevät tekemään työtä, jota voidaan mitata.

Ja hyvä niin, sillä ammattimainen, kehitysmyönteinen ja tuloksia aikaansaava järjestö, on paras valttikortti saada tulevaisuuden osaajat työskentelemään kansalaisjärjestössä paremman ja omiin arvoihinsa uskovan yhteiskunnan puolesta.

Kirjoittaja: Harri Sarjanoja, kehittäjä/Järjestöjalostamo -hanke ja toiminnanjohtaja/Joensuun Setlementti ry 

 

 

 

One thought on “Kansalaisjärjestöjen valtti työmarkkinoilla on vahva arvopohja

  1. Hei Harri,
    loistava ja naseva kirjoitus – noinhan tuo on! Valitettavasti monen järjestön taloudelliset edellytykset kehittää toimintaansa ovat kovin pienet. Tämä tuo vielä lisää pilviä muutenkin synkkään ilmanalaan. Jotain tarttis tehdä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *