Pohdintoja ‘Järjestötyö muutoksessa’ -opintojaksolta: Lisää hyvinvointia helposti!

Hyvinvointi on keskeisessä asemassa meidän jokapäiväisessä elämässä. Sanomattakin on selvää, että ympärillä oleva yhteisöt ja ihmiset ovat keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvointia voi tukea monin eri tavoin ja jokainen ihminen voi löytää omat keinonsa ja kanavansa oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Ihminen käyttää aikaa noin kahdeksan tuntia viitenä päivänä viikossa työntekoon. Kollegat ja työkaverit tulevat välttämättäkin tutuiksi lyhyessäkin ajassa. Työyhteisön väliseen luottamukseen ja viihtyvyyteen on tärkeää panostaa ja uhrata sille myös omaa aikaa.

 

Miten voin itse helpoilla keinoilla vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin?

Tässä listausta meidän mielestämme tärkeimmistä asioista, jotka saattavat tuntua jopa itsestäänselvyyksiltä. Kertaus on kuitenkin opintojen äiti:)

  • Tervehdi – Iloisella tervehdyksellä voit saada toisille aikaan iloisen ja paremman mielen!
  • Ole kohtelias – Käytöstavat kunniaan
  • Muista kehua, kiittää ja kannustaa – Toisten työpanoksen kehuminen ja siitä kiittäminen on äärimmäisen tärkeää koko työyhteisön kannalta
  • Älä ota kaikkea vakavasti – Pilke silmäkulmassa ja huumori mielessä sujuu työntekokin kepeämmin
  • Ole läsnä – Unohda sosiaalinen media ja muut ylimääräiset härpäkkeet
  • Ole luottamuksen arvoinen – Tämä on kaiken kulmakivi. Hyvä työilmapiiri ei rakennu ilman luottamusta

On tärkeää viettää  myös yhteistä aikaa työporukalla. Uuden työntekijän saapuessa, on koko työyhteisön kannalta olennaista tutustua uuteen työntekijään. Avoin kommunikointi ja avun pyytäminen sekä antaminen ovat olennaisessa roolissa työhyvinvoinnissa. Myös yhteisellä virkistäytymisellä on suora vaikutus työhyvinvointiin.

Erityisesti, jos työskentelet yksin, ethän unohda työhyvinvoinnin merkitystä!

Työilmapiiristä huolehtiminen on koko työyhteisön vastuulla. Ilman keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, työssäviihtyminen on vaakalaudalla.

Kirjoittajat: opiskelijat Eeva Liukkonen ja Anni Nyman

Jk. Lisää aiheesta: Luottamuspaja.fi

Kansalaisjärjestöjen valtti työmarkkinoilla on vahva arvopohja

Kansalaisjärjestöjen tärkein tehtävä on osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen sekä tuen antaminen arjen tilanteissa. Järjestöillä on myös tärkeä palveluiden kehittäjän ja uudistajan rooli ja niiden merkitys erityispalveluiden tuottajana on suuri. Järjestöjen kosketuspinta ihmisten arkeen on laaja, mikä luo osaltaan edellytyksiä uusien tarpeiden havaitsemiselle, palvelujen innovoinnille ja kehittämiselle. Järjestöjen tapa tehdä kehittämistyötä on usein nopeaa reagointia alati muuttuviin tilanteisiin.

‘Miksi ihmeessä teen työtä kansalaisjärjestössä?’

Kansalaisjärjestöissä työskennellään usein siksi, että niiden arvopohja vastaa omaa arvopohjaa. Tämä tuo sitoutumista työhön ja antaa työlle mielekkään merkityksen. Omassa setlementtityössäni (Joensuun Setlementti ry ) sitoutuminen setlementtiarvoihin tarkoittaa työtä ihmisten kesken – ihmisten keskellä. Ei hoitaen ja hoivaten ylhäältä alas, vaan tasavertaisena ihmisenä. Arvoihin sitoutuminen näkyy myös käänteisesti siten, että yhä useampi vastavalmistunut, ‘kovankin luokan osaaja’, haluaa enenevissä määrin tehdä sellaista työtä jolla on taloudellista korvausta eli palkkaa suurempi merkitys. Tämä sopii hyvin järjestölle, joka kehittää ja innovoi uusia tapoja tehdä työtä sosiaalialalla. Työn merkityksellisyydestä ”kohkaamisesta” on toki tullut jo hiukan klisee, mutta järjestömaailmassa tällä ajatuksella on vahva sijansa.

Palkkatyön merkitys kolmannella sektorilla alkoi kasvaa nopeasti 1990-luvun puolivälissä. Palkkatyö kolmannella sektorilla on laman jälkeen lisääntynyt noin 70 prosenttia (Ruuskanen, ym. 2013: ‘Palkkatyössä kolmannella sektorilla’). Työnantajina toimivien järjestöjen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä noin joka 20. työntekijä työskentelee järjestössä. Muutos on merkittävä ja nyt parinkymmenen vuoden jälkeen se näkyy mm. siten, että kansalaisjärjestöissä työskentelee tällä hetkelle entistä korkeammin koulutettua väkeä. Järjestöissä työskentelevät ovat usein korkeasti koulutettuja naisia, jotka tekevät työtä pienissä toimipaikoissa ja määräaikaisissa työsuhteissa.

Maailma muuttuu – entä järjestöt?

Kansalaisjärjestöt pitävät itseään toki kovin kehitysmyönteisinä ja aikaan sekä paikkaan sopeutuvina. Näin varmasti onkin, mutta kyllä kolikolla on myös se kuuluisa toinenkin puoli. Paljon järjestökenttää nähneenä tiedän, että joukostamme löytyy uskomattoman kankeita, täysin muutokseen kykenemättömiä, mutta kait jollain lailla toimivia organisaatioita – näin kauniisti sanottuna.

Muuttumattomuuteen ja paikalleen jäämiseen ei kuitenkaan yhdelläkään järjestöllä ole varaa. Nykyisellään, hankintalain myötä, järjestöjen on kilpailtava palveluntuotannossa muiden järjestöjen ja yritysten kanssa. Yritysmaailmassa tyypilliset työn aikapaineet ja työtehtävien laajeneminen koskettavat entisestään myös järjestösektorin työntekijöitä. Lisäksi projektien määräaikaisuus ja entistä selkeämmät tavoitteet hankesuunnitelmissa velvoittavat järjestöissä työskentelevät tekemään työtä, jota voidaan mitata.

Ja hyvä niin, sillä ammattimainen, kehitysmyönteinen ja tuloksia aikaansaava järjestö, on paras valttikortti saada tulevaisuuden osaajat työskentelemään kansalaisjärjestössä paremman ja omiin arvoihinsa uskovan yhteiskunnan puolesta.

Kirjoittaja: Harri Sarjanoja, kehittäjä/Järjestöjalostamo -hanke ja toiminnanjohtaja/Joensuun Setlementti ry 

 

 

 

Pohdintoja Projektitoiminta -opintojaksolta: Jalostamalla kehittäminen haluttuun suuntaan

16729949654_ee496fcf1f_o

Järjestöjalostamo on hanke, joka on kuullut pienten järjestöjen hätähuudon. Projektilla pyritään luomaan järjestöjen hallittuun kaaokseen uusia metodeja, jotta kuljettu polku ei olisi niin pitkä ja kivinen. Samalla, kun kolmannen sektorin tärkeys yhteiskunnan valokeilassa kirkastuu, on kestävää kehitystä tukeva työkalupakki enemmän kun tervetullut järjestökonkarin arkeen.

Järjestötyön kehittäminen ja sen mahdollisuudet kasvavana tulevaisuuden työllistäjänä tulisi huomioida yhteiskunnan talousnyörejä kiristäessä paremmin. Järjestötyö on tietoisesti valittu työkenttä, jonka toimintamekanismit ja vaikuttamismahdollisuudet ovat rajattomat. Yhteiskunnassa ja poliittisissa valtarakenteissa olisi aika kääntää katse muuhunkin, kun rahakkaisiin virkatitteleihin. Haluttuja muutoksia saadaan vaan vilpittömillä teoilla eikä näennäisillä kehittämiskeinoilla.

17145010907_d795a764a4_o 17164663178_f815e9f699_o 17350558772_665243be95_o

Työhyvinvoinnin pitäisi olla kuin liima, joka pitää yhteisön koossa myötä ja vastoinkäymisessä sekä vetovoimaisuudellaan houkuttelee työyhteisöön lisää osaavia yksilöitä. Työhyvinvointi toimii terveyttä edistävänä tekijänä sen yhteisö vahvistaa yksilön osaamista ja tätä projekti Järjestöjalostamo myös pyrkii kehittämään pienten organisaatioiden työntekijöiden kanssa. Ei ne älyluurit ja vimosen päälle kehittynyt teknologia aina ole pientä työyhteisöä viihdyttävä tekijä, joten laaja-alainen katsaus työprosessien helpottamiseksi helpoilla ratkaisuilla lisää kummasti arjen voimavaroja.

Projektityö vaatii ihmiseltä pitkäjänteisyyttä eikä post-it laput ole koskaan yliarvostettuja, sillä ideoita sekä ongelmia satelee ikkunoista ja ovista. Projekti toteutetaan kaivatun päämäärän saavuttamiseksi eikä tulevia haasteita tule koskaan aliarvioida. Jalostamo lähtee projektityöllään toiveiden ja tarpeiden kautta liikkeelle, joiden kuuntelu on maailmanlaajuisesti ainut osa-alue, jonka kehittyminen ei ole pysynyt nyky-yhteiskunnan matkassa.

Täten työelämän kehittäminen, juuri järjestötyöntekijöiden näkökulmasta voisi olla uuden aikakauden alku, jolloin kätketty potentiaali pääsisi jaloilleen, mikäli tehty prosessi suunniteltaisiin aikaansaavaksi. Tehtäviä lykkäämällä vaan huijaa itseään eikä todellinen työnjälki näy missään, jolloin epämiellyttävä tunne syyllisyydestä sekä tekemättömyydestä kasaantuu ja lamauttaa koko ihmiskehon. Vaikkei Suomalaiseen ihmisluonteeseen kuulu tarttua ikäviin asioihin niin onneksi Järjestöjalostamo on tahtonut ottaa näistä kopin ja olla apuna lyhentämässä järjestötyöntekijöiden To-Do-listaa.

Kirjoittaja: Mira Kurtti, Humak Kuopion kampus 

17326492236_87415e5abb_o

Pohdintoja Projektitoiminta -opintojaksolta: Millainen on hyvä projekti?

Oppitunneillamme olemme useampaan otteeseen pohtineet sitä, millainen hyvän projektin tulisi olla, projektejahan on yhtä monenlaisia kuin on niiden tekijöitäkin. Hyvän projektin tulee kuitenkin pohjautua todelliseen tarpeeseen, sillä tulee olla selkeät tavoitteet, projektissa ratkaistaisiin ongelmia, se olisi ajallisesti selkeä kokonaisuus, yhteistoiminnallinen ja hyvin johdettu (Hakoluoto, Klemola 2015). Hyvässä projektissa luodaan uutta ja jatkuvaa, se antaa osanottajilleen mahdollisuuden kehittyä, siinä pidetään huoli ilmapiiristä ja tunteista, annetaan vapaus luoda ja ideoida sekä sitä arvioidaan ja siitä halutaan palautetta (mt. 2015).

17326514426_f48a26b729_o17352469625_6f9c0f93c1_o

Sen pohjalta, mitä olen Järjestöjalostamosta päässyt näkemään tähän mennessä sekä hankehakemukseen tutustuessa voin sanoa, että kaikki yllämainitut asiat kohtaavat tässä projektissa. Järjestöjalostamossa tavoitteena on vastata todelliseen ongelmaan, pienten järjestöjen työhyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen sekä luoda aineistopankki siihen liittyen verkkoon järjestöjen käytettäväksi. Jo hankehakemuksesta voi nähdä kuinka huolella projektin eri vaiheet on mietitty ja kuinka yhteistyötä projektin eri toimijoiden välillä painotetaan. Projektin työntekijät myös kunnioittavat jokaista projektiin osallistuvaa järjestötyöntekijää sekä heidän kokemuksiaan järjestötyöstä, he ovat ainutlaatuisia asiantuntijoita omasta työkentästään. Järjestöjalostamo ei pelkästään vastaa Itä-Suomen alueen järjestöjen tarpeisiin, vaan materiaalia voivat käyttää järjestöt ympäri Suomea.

Myös meidät opiskelijat oli projektissa huomioitu hyvin ja vaikka meille olikin suunniteltu opintotehtäviä projektissa toteutettavaksi, saimme käyttää omaa luovuuttamme niiden tuottamiseen. Projektin ohjaajat olivat motivoituneita auttamaan meitä ja kertomaan projektista enemmänkin kuin sen mitä me tällä pienellä tutustumiskäynnillämme näimme.

Oli hienoa olla osana Järjestöjalostamo-projektia tämän muutaman viikon ajan, sillä projektissa päästään todella luomaan jotakin aivan uutta; tuotteistamaan toimintamalli pienille järjestöille työhyvinvoinnin tukemiseksi. Nyt kun ajattelen projekteja tulevaisuuden työllistäjänä, se ei ole enää pelottava ajatus vaan pikemminkin innostava, sillä niissä on todella mahdollista päästä luomaan jotakin uutta ja jännittävää.

Kirjoittaja: Eveliina Koskimies, toisen vuoden Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Kuopion kampukselta. 

17352469495_dd83bb9317_o16732223253_3c19ff718f_o

Lähde: Klemola, Jari & Hakoluoto, Tanja 2015. Projektiosaaminen – Hyvä projekti, opetusmateriaali 24.3.2015. Kuopio: Humanistinen ammattikorkeakoulu

Pohdintoja Projektitoiminta -opintojaksolta: Sosiaalisen median tärkeys

17349075722_6b4976685a_o

Järjestöjalostamo-hankkeeseen tutustuminen opiskelijan näkökulmasta on ollut erittäin monipuolista ja opettavaista. Meille annettiin hyvin selkeät ohjeet siitä, mitä meidän odotettiin tekevän hankkeeseen osallistumisen aikana, mutta meiltä ei rajoitettu oman mielikuvituksen ja osaamisen käyttöä.

Itselle nousi opettavaisimmiksi asioiksi hankkeen aikana sosiaalisen median tärkeys, uuden kohderyhmän kanssa työskentely ja työhyvinvoinnin pohtiminen. Sosiaalisen median tärkeyttä on ollut vaikea ajatella, sillä itse viettää paljon aikaa erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Monille esimerkiksi Facebookin tai Skypen käyttö ei ole itsestäänselvyys, sillä niiden käyttöönottaminen voi olla haastavaa ilman kunnollisia ohjeita. Minusta on hienoa, että Järjestöjalostamo-hanke tarjoaa koulutusta sosiaalisen median palveluista, sillä sitä kautta järjestöjen on helpompaa ja vaivattomampaa kohdata mahdollisia kohderyhmiään.

Hankkeen aikana pääsin työskentelemään myös itselle uuden kohderyhmän, eli aikuisten kanssa. En aikaisemmin ole ohjannut aikuisille mitään, joten oli hieman jännittävää, mutta myös antoisaa päästä näkemään, miten aikuiset osallistuvat erilaisiin toimintoihin. Jännitys oli loppujenlopuksi aivan turhaa, sillä kaikki osallistuivat toimintoihin siten, kuten oli tarkoituskin. Tämän myötä sai hyvän onnistumisenkokemuksen aikuisryhmän kanssa, joten se varmasti auttaa tulevaisuudessa!

17163178608_c7cb75ac82_o

Työssäjaksamisen merkitys 

Työhyvinvoinnin miettiminen jo tässä vaiheessa opintoja on osoittautunut itselle tärkeäksi, sillä aikaisemmin ei ole tullut ajateltua sitä, miten tärkeää työssäjaksaminen on. Olemme kuitenkin suuren osan elämästämme töissä, joten jos työskentely on liian kuormittavaa ja se tuntuu vain pakkopullalta, voi muukin elämä tuntua merkityksettömältä. Tähän on hyvä kiinnittää siis jo opiskelijana huomiota, jotta osaa opiskelujen aikana ja tulevaisuudessa työntekijänä seurata omaa jaksamista.

Kaiken kaikkiaan projektissa työskentely oli erittäin antoisaa ja antoi lisää tietoa järjestötyöstä, mikä on tulevaisuuteni kannalta hyvä, sillä haluan tulevaisuudessa työskennellä järjestökentällä.

Kirjoittaja: Eeva Liukkonen, toisen vuoden Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Humakin Kuopion kampukselta. 

Pohdintoja Projektitoiminta -opintojaksolta: luovaa työskentelyä!

 

Opiskeluumme liittyen osallistuimme Järjestöjalostamo-hankkeeseen projektitoimintaa oppiaksemme. Vaikka pääidea oli oppia projektityöstä, uskon oppineeni enemmän muista asioita kuin projektin hallinnasta ja muista osittain kuivista asioista. Tähän projektiin tekemäni työ sisälsi teoreettista opiskelua kuten markkinointisuunnitelman ja hankehakemuksen lukemista. Tämän lisäksi kuitenkin tein paljon luovaa työskentelyä valokuvauksen ja blogin kirjoittamisen sekä toiminnallisten menetelmien työstämistä. Luova työskentely antoi kaikille meille vapauden tehdä erityylistä opiskelua kuin yleensä, mutta tekemämme työ kuitenkin hyödyttää muita kuvapankin ja muiden muotojen kautta.

Tähän projektiin osallistui luokaltamme kuuden hengen tyttöporukka ja meistä muodostuikin oikea tehotiimi. Tiimin kanssa työn tekeminen tuntui enemmän kahvihetkelle kuin oikealle työn tekemiselle. Töiden tekeminen joutui hyvin ja saimme sulassa sovussa suoritettua tarvittavat osuutemme. Pystyimme myös myöntämään ryhmässä ettemme tienneet vastauksia kaikkeen ja saimme tukea ryhmästä. Puolestani haluan kiittää ryhmääni onnistuneesta ryhmätyöskentelystä.

17350596461_fb5308e9a2_o17350596021_93b89fa57e_o

Yhteistyön merkitys ja aikuisryhmän ohjaaminen

Pääidea tähän tekstiin oli siitä mitä minä opin tämän kokemuksen aikana. Ajatuksia herättelemään ja pohtimistani auttamaan käytin meidän kompetenssejamme apuna sulattamaan yhteen kasaantunutta muistiklönttiä. Tärkeimpänä mielestäni opin yhteistyötä ja ohjausta. Ohjauksessa minulle tuli uusi kohderyhmä: aikuiset. Heidän kanssaan toimiminen jännitti minua, sillä uskoin monien aikuisten ajattelevan toimintaamme hölynpölyksi mutta ihmetyksekseni minut ja toimintani otettiin vastaan hyvillä mielin ja sain positiivisia kokemuksia.

Kriittinen toiminnan arviointi oli tärkeää projektissamme eteenkin toimintahetkien suunnittelun takia. Oli hyvä ajatella etukäteen, mitä otetaan vastaan ja mikä menee ihan riman yli joukolle, jotta löysi toimintamallin johon kaikki pystyvät osallistumaan. Arviointi ei tietenkään rajoittunut tähän vaan jatkui koko prosessin ajan. Arvioin paljon omaa osallistumistani ryhmässä sekä ryhmän aikaan saannoksia sekä toiminnan etenemistä.

16728473124_f3ed6af284_o

Hyvinvointia työssä ja opinnoissa

Tärkeää eteenkin meidän tulevien yhteisöpedagogien työssä on työhyvinvointi, joka on myös teemana hankkeessa. Meidän täytyy osata huomioida resurssit joita meille annetaan, eikä tehdä ihmeitä jos se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Joskus pieni määrä hyvin tehtyjä toimintoja on enemmän kuin suuri joukko toimintoja jotka ovat tehty kiireessä, pakon alla ja stressaantuneena. Itse hankkeessa toimimiseni aikana opin paljon työhyvinvoinnista ja mitä se sisältää. Osia asioita en ollut ajatellutkaan kuten teknologia ja miten se voi lisätä työhyvinvointia vähentämällä esimerkiksi työmatkoja.

Työhyvinvoinnissa on kyse yksilön jaksamisesta työssä ja hänen oikeudestaan myös vapaa-aikaan joka tukee työtä. Sama pätee meihin opiskelijoihinkin. Kiireisen tenttiviikon aikana hermot ovat todella kireällä ja napsahtelua ja äksyilyä tapahtuu paljon. Stressaantuneena ei jaksa välittää huonosta työn laadusta ja itselläänkin on pahaolo ja fyysinen olemuskin voi vaikuttaa väsyneelle. Tentti numerot laskevat, sosiaaliset suhteet voivat huonosti ja itsellään on pahamieli. Kuitenkin jos pystyy ottamaan etäisyyttä ja vaikka vähentää lukemista rentoutuakseen ja saadakseen itsensä rauhalliseksi pystyy parempiin tuloksiin.

Esimerkkejä oikeasta työelämästä 

Kaiken kaikkiaan projektissa toimiminen antoi minulle paljon. Opin yhteistyöstä, ohjaamisesta, hyvinvoinnista ja tietenkin projekteista. Sain myös teoriatiedolle esimerkkejä oikeasta elämästä. Tämä projekti antoi myös mahdollisuuden kokea uusia luovia menetelmiä ja erilaista toimintaa projekteissa. Olen tyytyväinen kokemuksestani ja onnellinen siitä että osallistuin juuri Järjestöjalostamo- hankkeeseen.

Kirjoittaja: Riikka Rissanen, opiskelija Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa. 

17350963005_05fcc230c9_o

 

Pohdintoja Projektitoiminta -opintojaksolta: Minustako järjestötyöntekijä?

Kun on pääsyt raottamaan verhoa erilaisten järjestöjen toimintaan ja saanut tavata järjestössä työskenteleviä ihmisiä, ei voi olla eri mieltä siitä että jokaisesta järjestöstä löytyy niitä yhdistävä tekijä tavalla tai toisella : HALU TEHDÄ TYÖTÄ YHTEISEKSI HYVÄKSI.

Järjestössä työskenteleminen ei olisi tullut mieleenikään vielä jokunen vuosi sitten. En silloin hahmottanut edes sitä että mitä ne on mitä järjestöiksi kutsutaan. En myöskään ole ikänäni kuulunut mihinkään järjestöön, ainakaan tietääkseni. Näin jälkeenpäin ajatellen kysyn itseltäni: miksi ihmeessä? Vastaukseksi en keksi muuta kuin että olen ollut tietämätön järjestöjen mahdollisuuksista.

17164686678_556df8438e_o

Ajan myötä minulle on valjennut valtava kirjo erilaisten asioiden ja ihmisten hyväksi toimivasta järjestökentästä. Nyt opinnoissa valintaa tehdessä järjestö- vai nuorisotyö, järjestöpuoli tuntuu juuri oikealta valinnalta. Ehkä juuri ihmisläheisyys ja ihmisten halu auttaa muita vetävät puoleensa. Se että asioiden tekeminen lähtee ihmisten tarpeista ja heistä itsestään. Alhaalta ylöspäin, tarpeesta tekoihin.

Jotenkin sitä huomaa että on olemassa vielä ihmisiä joilla on sydän paikallaan. Vastapainona kaikille oravanpyörää pyörittäville, keille päämäärä elämässä on vain rahaa ja mainetta. Minä en ainakaan halua, enkä myöskään aio olla pelkkä ORAVA! En ainakaan orava ilman merkityksellistä päämäärää minkä vuoksi tehdä työtä.

17166252709_cede2f00e1_o

Tiedän järjestötyön sen antoisuuden lisäksi olevan erittäin haastavaa ja raskastakin. Ihmiset puurtavat täyttä viikkoa tehden kahden ihmisen työtehtävät itse jotta hommat toimii. On tärkeää että järjestökentän työhyvinvointi on huomioitu ja Järjestöjalostamo -hanke työstää toimintamallia sen kehittämiseksi!

17145034237_ae83dfd104_o

Kirjoittaja: Henna Ovaskainen, opiskelee toista vuotta Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Kuopion kampuksella (Yhteisöpedagogi AMK). 

Hennankuva

Pohdintoja Projektitoiminta-opintojaksolta: Oikean projektin pyörteissä!

 

 

Järjestöjalostamo -hankkeeseen osallistui  maalishuhtikuussa ‘apukäsinä’  kuusi Kuopion kampuksen Yhteisöpedagogi (AMK)-tutkintoa suorittavaa opiskelijaa Projektitoiminta -opintojaksolta. Opiskelijat olivat mukana mm. pilottiryhmän ensimmäisessä tapaamisessa ‘tutustuttamassa’ porukkaa toisiinsa sekä tuottamassa kuvapankkia hankkeelle. Lisäksi nämä nohevat opiskelijat tuottivat blogikirjoitelmat. Suuri kiitos heille! Luvassa on  kuuden jutun sarja, joka alkaa nyt!  Olkaat hyvät: opiskelijoiden pohdintoja projektimaailmasta.

Krisse Hämäläinen, projektipäällikkö

16729949384_7f710e300f_o

”Mulla on nyt pari projektia menossa.” ”Tää on vaa tällanen ‘kouluprojekti’.” Nämä lauseet on jokainen varmasti päästänyt elämänsä aikana suustaan. Ennen projektitoiminnan opintojaksoa, sana ’projekti’ tuntui vaikealta ymmärtää selkeänä kokonaisuutena. Sitä käytetään hyvin paljon arkipuheessa ja eri merkityksissä, kuin mitä se oikeassa työelämässä tarkoittaa.

No, mitä se sitten tarkoittaa? Lyhyestä virsi kaunis; Projekti on kertaluonteinen, ennalta määritelty ja tavoitteellinen työpanos, joka on saanut alkunsa ideasta tai tarpeesta. Mitä se on sitten käytännössä? Järjestöjalostamo on projekti, jossa halutaan parantaa pienten järjestöorganisaatioiden työhyvinvointia.

Projektitoiminta-opintojakson sisältöihin kuuluen me opiskelijat pääsimme tutustumaan ja osallistumaan oikean projektin elämään. Olimme opiskelijoista muodostamallamme porukalla tutustuttamassa ensimmäistä Kuopiossa alkavaa Jalostamo-ryhmää toisiinsa. Kokoontumiskerralla saimme kuulla hyvin paljon konkreettisia ongelmakohtia järjestötyön kentältä. Ongelmat olivat ryhmäläisillä samankaltaisia, erojakin löytyi. Vaikka järjestökentällä on harmillisesti paljon ongelmia, olin heti mielenkiinnolla kuuntelemassa mitä vaikeuksia kentältä löytyy. Koen, että tulevana järjestökentän ammattilaisena, sain hyvin paljon eväitä työelämääni.

‘Kun asioita tiedostaa ennalta, niihin osaa puuttua jo varhaisessa vaiheessa.’

Järjestötyöntekijöiden avoimuus ryhmässä yllätti suuresti. He puhuivat hyvin suoraan ja rehellisesti oman työnsä ongelmakohdista ja olivat valmiina jakamaan niitä toistensa kanssa. Järjestöjalostamon korostama kumppanuudella kehittäminen ja vertaisuuden merkitys lunastivat paikkansa jo ensimmäisellä tapaamiskerralla. Tämä osoittaa sen, että tämäntyyppiselle toiminnalle ja positiiviselle kehitykselle on tarvetta.

17352080901_6d1cf1aa44_o

Mitä jäi kaiken kaikkiaan käteen? Opiskelijalle tämän tyyppinen kurkkaaminen oikean projektin elämään on kuin lottovoitto. Vastuunkantaminen, sitoutuminen ja luottamus tuntui tässä vaiheessa opintoja erittäin hyvältä. Muutaman kuukauden pätkä oli lyhyt, mutta tarpeeksi pitkä sytyttämään innostuksen kipinän projektityöhön!

Kirjoittaja: Anni Nyman, toisen vuoden Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Kuopion kampukselta. 

Aatukin toivottaa Valoisaa Kevättä kaikille!

17164885710_99551b0e80_o

 

Lisää työhyvinvointia järjestöihin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa!

Tammikuussa 2014 istuimme pienellä porukalla Niittylahdessa Joensuun kampuksella ja mietimme, minkälaisen hankkeen voisimme tehdä järjestötyön edellytysten parantamiseksi. Olimme lukeneet valtakunnallisesta eMessi-hankkeesta ja halusimme jotain samankaltaista – uutta ja erilaista! Työhyvinvointi järjestöissä tuntui kiinnostavalta ja ajankohtaiselta aiheelta. Olimme myös innostuneita sosiaalisen median hyödyntämisestä ja verkkovälitteisistä työkaluista järjestötyön tueksi. Ymmärsimme, että kerrankin meillä olisi mahdollisuus rakentaa hanke meitä kiinnostavista teemoista, omilla ehdoillamme.

Kevään kuluessa kehittelimme ideaa ja pohdimme sopivia yhteistyökumppaneita. Olimme eri yhteyksissä tutustuneet energiseen, Joensuun Setlementin uuteen toiminnanjohtajaan Harri Sarjanojaan. Sovimme ensimmäisen tapaamisen ja yhteinen sävel löytyi: Järjestöjalostamon syntysanat oli lausuttu. Kevät kului hankehakemuksen tekstin kirjoittamisessa sekä Eura2015 -järjestelmän kiemuroihin tutustuessa. Vakuutimme TKI-päällikkömme Esa Ylikosken hankeideastamme ja ESR-junamme alkoi lähestyä. Oli aika jättää hakemus ja hypätä mukaan hankejunan kyytiin.

Virallinen hankeaika: 1.10.2014-31.5.2017. Hankkeen päärahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Toteuttaja: Humanistinen ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppani: Joensuun Setlementti ry.

Hankkeen tavoitteet: Järjestökentän pienten työyhteisöjen tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen, kehittäminen ja mallintaminen Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. 70 järjestöä, 80-100 järjestötyöntekijää, 10 Jalostamo-prosessia, ’Työhyvinvointi järjestöissä’ –aineistopankki

Kärsivällisyysharjoituksia

Odottaminen on meille vaikeaa. Haluamme mennä eteenpäin, tehdä päätöksiä ja laatia aikatauluja. Hankehakemuksen jättämisen jälkeen jouduimme kuitenkin totuttautumaan ESR-junan vauhtiin. Järjestelmä ei ollut valmis joten asioiden valmistelu ja päätösten saaminen vei pidemmän aikaa kuin olisimme uskoneet. Olisimme halunneet aloittaa hankkeen jo lokakuun alussa, mutta päätökset kestivät, teimme täydennyksiä ja odotimme. Vihdoin saimme alustavan lupauksen hakemuksemme läpimenosta ja saatoimme käynnistää hankkeen omalla riskillämme. EU:n kassasta rahaa oli luvassa aikaisintaan alkuvuodesta!

Valoa kohti 

Virallisesti avasimme Järjestöjalostamon helmikuun 12. päivä.

Järjestöjalostamon koneiden käynnistystä:

 

Olemme nyt tekemässä hankkeen pilottivaihetta. Kaksi ensimmäistä opinnäytetyötä hankkeen kartoitusvaiheesta on valmistunut. Olemme selvittäneet työhyvinvoinnin nykytilaa ja kehittämistarpeita pohjoiskarjalaisissa ja –savolaisissa pienissä järjestöissä:

Elina Uusimäen opinnäytetyö: http://www.theseus.fi/handle/10024/88150

Reeta Savolaisen opinnäytetyö: http://www.theseus.fi/handle/10024/88153

Kuopion ensimmäinen pilottiryhmä on tavannut ensimmäisen kerran ja Joensuussa käynnistimme järjestöjohtajien ’Pyöreä Pöytä’ –tapaamiset. Hankkeellamme on viestintäsuunnitelma ja oma kuvittaja. Kolme seuraavaa opinnäytetyötä ja yksi projektityö on valmisteilla. Olemme osittain työllistäneet neljä henkilöä hankkeen eri tehtäviin ja sosiaalisen median koulutuksemme toukokuussa on täyteen varattu.

Huomioitamme järjestötyöntekijöiden työhyvinvointiin liittyvistä avainkysymyksistä

  • Yksintekemisen kulttuuri: pienissä järjestöissä yksinäisyys ottaa koville. Jos suhde hallitukseen ja puheenjohtajaan on etäinen, järjestötyöntekijä kokee usein, että vastuu ja välillä yksinäisyyskin on kohtuuton, jopa epäreilu. Toisille työn itsenäisyys ja suuri vapaus on helpottavaa.
  • Työn generalistisuus ja moninaisuus on rikkaus ja samalla vahvasti kuormittava. Vaativa vuorovaikutustyö ja kohtaaminen erilaisten ihmisten kanssa edellyttää vahvaa osaamista. Työntekijä kokeekin usein olevansa yhtä aikaa ’pappi , poliisi ja psykoterapeutti’ saman päivän aikana.
  • Palautuminen työstä on avainkysymys. Vastapainoa tarvitaan. Yksi lähtee mökille pilkkomaan puita, toinen ’järveen’, kolmas lenkille koiran kanssa. Jos hälytyskellot alkavat soivat, olisi toimittava.
  • Työmäärä, resurssit ja kokemus työnhallinnasta: kun työtä on liikaa, suunnitella ei ehdi ja työpäivät kuluvat ’tulipalojen’ sammuttamiseen.
  • Tai lähinnä sen puute. Myös epävarmuus työn jatkuvuudesta rassaa.
  • Minimisopimukset työterveyspalveluihin. Ei juurikaan apua.
  • Fyysisellä työympäristöllä iso merkitys työhyvinvointiin. Likaiseen vessaan ei halua mennä.
  • Arvot kohdillaan. Suurin osa järjestötyöntekijöistä kokee tekevänsä työtä ’jolla on merkitystä’. Ylpeys omasta järjestöstä, sen arvoperustasta, työn lähtökohdista ja historiasta on vahvaa. Sitoutuneita ovat.
  • ’Autotoimistosta’ eroon. Pitkät etäisyydet Itä-Suomessa. Moni järjestötyöntekijä istuu autossa. Tarvitaan lisää verkkovälitteisiä ratkaisuja.

Työhyvinvoinnin positiivinen viesti on sytyttänyt meidät! Olemme myös nähneet innostuksen alueen järjestöissä, jotka haluavat olla mukana edistämässä niin omaa kuin muiden työhyvinvointia. Meidän ei ole juurikaan tarvinnut perustella hankkeen olemassaoloa tai myydä ideaamme vaan vastaanotto on ollut innostunutta. Pienestä ideasta on syntynyt toimiva hanke, jonka vaikutukset näkyvät jo nyt alueellamme. Pahoinvoinnista hyvinvointiin ei välttämättä ole pitkä matka. Muutoshalu pitää kuitenkin ensiksi synnyttää yksilössä. Tätä hanketta on kiva tehdä!

Krisse Hämäläinen (projektipäällikkö) ja Kari Keuru (suunnittelija)

Kari Keuru ja Kristiina Hämäläinen