Järjestöjalostamo on hanke, joka on kuullut pienten järjestöjen hätähuudon. Projektilla pyritään luomaan järjestöjen hallittuun kaaokseen uusia metodeja, jotta kuljettu polku ei olisi niin pitkä ja kivinen. Samalla, kun kolmannen sektorin tärkeys yhteiskunnan valokeilassa kirkastuu, on kestävää kehitystä tukeva työkalupakki enemmän kun tervetullut järjestökonkarin arkeen.

Järjestötyön kehittäminen ja sen mahdollisuudet kasvavana tulevaisuuden työllistäjänä tulisi huomioida yhteiskunnan talousnyörejä kiristäessä paremmin. Järjestötyö on tietoisesti valittu työkenttä, jonka toimintamekanismit ja vaikuttamismahdollisuudet ovat rajattomat. Yhteiskunnassa ja poliittisissa valtarakenteissa olisi aika kääntää katse muuhunkin, kun rahakkaisiin virkatitteleihin. Haluttuja muutoksia saadaan vaan vilpittömillä teoilla eikä näennäisillä kehittämiskeinoilla.

Työhyvinvoinnin pitäisi olla kuin liima, joka pitää yhteisön koossa myötä ja vastoinkäymisessä sekä vetovoimaisuudellaan houkuttelee työyhteisöön lisää osaavia yksilöitä. Työhyvinvointi toimii terveyttä edistävänä tekijänä sen yhteisö vahvistaa yksilön osaamista ja tätä projekti Järjestöjalostamo myös pyrkii kehittämään pienten organisaatioiden työntekijöiden kanssa. Ei ne älyluurit ja vimosen päälle kehittynyt teknologia aina ole pientä työyhteisöä viihdyttävä tekijä, joten laaja-alainen katsaus työprosessien helpottamiseksi helpoilla ratkaisuilla lisää kummasti arjen voimavaroja.

Projektityö vaatii ihmiseltä pitkäjänteisyyttä eikä post-it laput ole koskaan yliarvostettuja, sillä ideoita sekä ongelmia satelee ikkunoista ja ovista. Projekti toteutetaan kaivatun päämäärän saavuttamiseksi eikä tulevia haasteita tule koskaan aliarvioida. Jalostamo lähtee projektityöllään toiveiden ja tarpeiden kautta liikkeelle, joiden kuuntelu on maailmanlaajuisesti ainut osa-alue, jonka kehittyminen ei ole pysynyt nyky-yhteiskunnan matkassa.

Täten työelämän kehittäminen, juuri järjestötyöntekijöiden näkökulmasta voisi olla uuden aikakauden alku, jolloin kätketty potentiaali pääsisi jaloilleen, mikäli tehty prosessi suunniteltaisiin aikaansaavaksi. Tehtäviä lykkäämällä vaan huijaa itseään eikä todellinen työnjälki näy missään, jolloin epämiellyttävä tunne syyllisyydestä sekä tekemättömyydestä kasaantuu ja lamauttaa koko ihmiskehon. Vaikkei Suomalaiseen ihmisluonteeseen kuulu tarttua ikäviin asioihin niin onneksi Järjestöjalostamo on tahtonut ottaa näistä kopin ja olla apuna lyhentämässä järjestötyöntekijöiden To-Do-listaa.

Kirjoittaja: Mira Kurtti, Humak Kuopion kampus 

Oppitunneillamme olemme useampaan otteeseen pohtineet sitä, millainen hyvän projektin tulisi olla, projektejahan on yhtä monenlaisia kuin on niiden tekijöitäkin. Hyvän projektin tulee kuitenkin pohjautua todelliseen tarpeeseen, sillä tulee olla selkeät tavoitteet, projektissa ratkaistaisiin ongelmia, se olisi ajallisesti selkeä kokonaisuus, yhteistoiminnallinen ja hyvin johdettu (Hakoluoto, Klemola 2015). Hyvässä projektissa luodaan uutta ja jatkuvaa, se antaa osanottajilleen mahdollisuuden kehittyä, siinä pidetään huoli ilmapiiristä ja tunteista, annetaan vapaus luoda ja ideoida sekä sitä arvioidaan ja siitä halutaan palautetta (mt. 2015).

Sen pohjalta, mitä olen Järjestöjalostamosta päässyt näkemään tähän mennessä sekä hankehakemukseen tutustuessa voin sanoa, että kaikki yllämainitut asiat kohtaavat tässä projektissa. Järjestöjalostamossa tavoitteena on vastata todelliseen ongelmaan, pienten järjestöjen työhyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen sekä luoda aineistopankki siihen liittyen verkkoon järjestöjen käytettäväksi. Jo hankehakemuksesta voi nähdä kuinka huolella projektin eri vaiheet on mietitty ja kuinka yhteistyötä projektin eri toimijoiden välillä painotetaan. Projektin työntekijät myös kunnioittavat jokaista projektiin osallistuvaa järjestötyöntekijää sekä heidän kokemuksiaan järjestötyöstä, he ovat ainutlaatuisia asiantuntijoita omasta työkentästään. Järjestöjalostamo ei pelkästään vastaa Itä-Suomen alueen järjestöjen tarpeisiin, vaan materiaalia voivat käyttää järjestöt ympäri Suomea.

Myös meidät opiskelijat oli projektissa huomioitu hyvin ja vaikka meille olikin suunniteltu opintotehtäviä projektissa toteutettavaksi, saimme käyttää omaa luovuuttamme niiden tuottamiseen. Projektin ohjaajat olivat motivoituneita auttamaan meitä ja kertomaan projektista enemmänkin kuin sen mitä me tällä pienellä tutustumiskäynnillämme näimme.

Oli hienoa olla osana Järjestöjalostamo-projektia tämän muutaman viikon ajan, sillä projektissa päästään todella luomaan jotakin aivan uutta; tuotteistamaan toimintamalli pienille järjestöille työhyvinvoinnin tukemiseksi. Nyt kun ajattelen projekteja tulevaisuuden työllistäjänä, se ei ole enää pelottava ajatus vaan pikemminkin innostava, sillä niissä on todella mahdollista päästä luomaan jotakin uutta ja jännittävää.

Kirjoittaja: Eveliina Koskimies, toisen vuoden Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Kuopion kampukselta. 

Lähde: Klemola, Jari & Hakoluoto, Tanja 2015. Projektiosaaminen – Hyvä projekti, opetusmateriaali 24.3.2015. Kuopio: Humanistinen ammattikorkeakoulu

Järjestöjalostamo-hankkeeseen tutustuminen opiskelijan näkökulmasta on ollut erittäin monipuolista ja opettavaista. Meille annettiin hyvin selkeät ohjeet siitä, mitä meidän odotettiin tekevän hankkeeseen osallistumisen aikana, mutta meiltä ei rajoitettu oman mielikuvituksen ja osaamisen käyttöä.

Itselle nousi opettavaisimmiksi asioiksi hankkeen aikana sosiaalisen median tärkeys, uuden kohderyhmän kanssa työskentely ja työhyvinvoinnin pohtiminen. Sosiaalisen median tärkeyttä on ollut vaikea ajatella, sillä itse viettää paljon aikaa erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Monille esimerkiksi Facebookin tai Skypen käyttö ei ole itsestäänselvyys, sillä niiden käyttöönottaminen voi olla haastavaa ilman kunnollisia ohjeita. Minusta on hienoa, että Järjestöjalostamo-hanke tarjoaa koulutusta sosiaalisen median palveluista, sillä sitä kautta järjestöjen on helpompaa ja vaivattomampaa kohdata mahdollisia kohderyhmiään.

Hankkeen aikana pääsin työskentelemään myös itselle uuden kohderyhmän, eli aikuisten kanssa. En aikaisemmin ole ohjannut aikuisille mitään, joten oli hieman jännittävää, mutta myös antoisaa päästä näkemään, miten aikuiset osallistuvat erilaisiin toimintoihin. Jännitys oli loppujenlopuksi aivan turhaa, sillä kaikki osallistuivat toimintoihin siten, kuten oli tarkoituskin. Tämän myötä sai hyvän onnistumisenkokemuksen aikuisryhmän kanssa, joten se varmasti auttaa tulevaisuudessa!

Työssäjaksamisen merkitys 

Työhyvinvoinnin miettiminen jo tässä vaiheessa opintoja on osoittautunut itselle tärkeäksi, sillä aikaisemmin ei ole tullut ajateltua sitä, miten tärkeää työssäjaksaminen on. Olemme kuitenkin suuren osan elämästämme töissä, joten jos työskentely on liian kuormittavaa ja se tuntuu vain pakkopullalta, voi muukin elämä tuntua merkityksettömältä. Tähän on hyvä kiinnittää siis jo opiskelijana huomiota, jotta osaa opiskelujen aikana ja tulevaisuudessa työntekijänä seurata omaa jaksamista.

Kaiken kaikkiaan projektissa työskentely oli erittäin antoisaa ja antoi lisää tietoa järjestötyöstä, mikä on tulevaisuuteni kannalta hyvä, sillä haluan tulevaisuudessa työskennellä järjestökentällä.

Kirjoittaja: Eeva Liukkonen, toisen vuoden Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Humakin Kuopion kampukselta. 

Opiskeluumme liittyen osallistuimme Järjestöjalostamo-hankkeeseen projektitoimintaa oppiaksemme. Vaikka pääidea oli oppia projektityöstä, uskon oppineeni enemmän muista asioita kuin projektin hallinnasta ja muista osittain kuivista asioista. Tähän projektiin tekemäni työ sisälsi teoreettista opiskelua kuten markkinointisuunnitelman ja hankehakemuksen lukemista. Tämän lisäksi kuitenkin tein paljon luovaa työskentelyä valokuvauksen ja blogin kirjoittamisen sekä toiminnallisten menetelmien työstämistä. Luova työskentely antoi kaikille meille vapauden tehdä erityylistä opiskelua kuin yleensä, mutta tekemämme työ kuitenkin hyödyttää muita kuvapankin ja muiden muotojen kautta.

Tähän projektiin osallistui luokaltamme kuuden hengen tyttöporukka ja meistä muodostuikin oikea tehotiimi. Tiimin kanssa työn tekeminen tuntui enemmän kahvihetkelle kuin oikealle työn tekemiselle. Töiden tekeminen joutui hyvin ja saimme sulassa sovussa suoritettua tarvittavat osuutemme. Pystyimme myös myöntämään ryhmässä ettemme tienneet vastauksia kaikkeen ja saimme tukea ryhmästä. Puolestani haluan kiittää ryhmääni onnistuneesta ryhmätyöskentelystä.

Yhteistyön merkitys ja aikuisryhmän ohjaaminen

Pääidea tähän tekstiin oli siitä mitä minä opin tämän kokemuksen aikana. Ajatuksia herättelemään ja pohtimistani auttamaan käytin meidän kompetenssejamme apuna sulattamaan yhteen kasaantunutta muistiklönttiä. Tärkeimpänä mielestäni opin yhteistyötä ja ohjausta. Ohjauksessa minulle tuli uusi kohderyhmä: aikuiset. Heidän kanssaan toimiminen jännitti minua, sillä uskoin monien aikuisten ajattelevan toimintaamme hölynpölyksi mutta ihmetyksekseni minut ja toimintani otettiin vastaan hyvillä mielin ja sain positiivisia kokemuksia.

Kriittinen toiminnan arviointi oli tärkeää projektissamme eteenkin toimintahetkien suunnittelun takia. Oli hyvä ajatella etukäteen, mitä otetaan vastaan ja mikä menee ihan riman yli joukolle, jotta löysi toimintamallin johon kaikki pystyvät osallistumaan. Arviointi ei tietenkään rajoittunut tähän vaan jatkui koko prosessin ajan. Arvioin paljon omaa osallistumistani ryhmässä sekä ryhmän aikaan saannoksia sekä toiminnan etenemistä.

Hyvinvointia työssä ja opinnoissa

Tärkeää eteenkin meidän tulevien yhteisöpedagogien työssä on työhyvinvointi, joka on myös teemana hankkeessa. Meidän täytyy osata huomioida resurssit joita meille annetaan, eikä tehdä ihmeitä jos se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Joskus pieni määrä hyvin tehtyjä toimintoja on enemmän kuin suuri joukko toimintoja jotka ovat tehty kiireessä, pakon alla ja stressaantuneena. Itse hankkeessa toimimiseni aikana opin paljon työhyvinvoinnista ja mitä se sisältää. Osia asioita en ollut ajatellutkaan kuten teknologia ja miten se voi lisätä työhyvinvointia vähentämällä esimerkiksi työmatkoja.

Työhyvinvoinnissa on kyse yksilön jaksamisesta työssä ja hänen oikeudestaan myös vapaa-aikaan joka tukee työtä. Sama pätee meihin opiskelijoihinkin. Kiireisen tenttiviikon aikana hermot ovat todella kireällä ja napsahtelua ja äksyilyä tapahtuu paljon. Stressaantuneena ei jaksa välittää huonosta työn laadusta ja itselläänkin on pahaolo ja fyysinen olemuskin voi vaikuttaa väsyneelle. Tentti numerot laskevat, sosiaaliset suhteet voivat huonosti ja itsellään on pahamieli. Kuitenkin jos pystyy ottamaan etäisyyttä ja vaikka vähentää lukemista rentoutuakseen ja saadakseen itsensä rauhalliseksi pystyy parempiin tuloksiin.

Esimerkkejä oikeasta työelämästä 

Kaiken kaikkiaan projektissa toimiminen antoi minulle paljon. Opin yhteistyöstä, ohjaamisesta, hyvinvoinnista ja tietenkin projekteista. Sain myös teoriatiedolle esimerkkejä oikeasta elämästä. Tämä projekti antoi myös mahdollisuuden kokea uusia luovia menetelmiä ja erilaista toimintaa projekteissa. Olen tyytyväinen kokemuksestani ja onnellinen siitä että osallistuin juuri Järjestöjalostamo- hankkeeseen.

Kirjoittaja: Riikka Rissanen, opiskelija Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa. 

Kun on pääsyt raottamaan verhoa erilaisten järjestöjen toimintaan ja saanut tavata järjestössä työskenteleviä ihmisiä, ei voi olla eri mieltä siitä että jokaisesta järjestöstä löytyy niitä yhdistävä tekijä tavalla tai toisella : HALU TEHDÄ TYÖTÄ YHTEISEKSI HYVÄKSI.

Järjestössä työskenteleminen ei olisi tullut mieleenikään vielä jokunen vuosi sitten. En silloin hahmottanut edes sitä että mitä ne on mitä järjestöiksi kutsutaan. En myöskään ole ikänäni kuulunut mihinkään järjestöön, ainakaan tietääkseni. Näin jälkeenpäin ajatellen kysyn itseltäni: miksi ihmeessä? Vastaukseksi en keksi muuta kuin että olen ollut tietämätön järjestöjen mahdollisuuksista.

Ajan myötä minulle on valjennut valtava kirjo erilaisten asioiden ja ihmisten hyväksi toimivasta järjestökentästä. Nyt opinnoissa valintaa tehdessä järjestö- vai nuorisotyö, järjestöpuoli tuntuu juuri oikealta valinnalta. Ehkä juuri ihmisläheisyys ja ihmisten halu auttaa muita vetävät puoleensa. Se että asioiden tekeminen lähtee ihmisten tarpeista ja heistä itsestään. Alhaalta ylöspäin, tarpeesta tekoihin.

Jotenkin sitä huomaa että on olemassa vielä ihmisiä joilla on sydän paikallaan. Vastapainona kaikille oravanpyörää pyörittäville, keille päämäärä elämässä on vain rahaa ja mainetta. Minä en ainakaan halua, enkä myöskään aio olla pelkkä ORAVA! En ainakaan orava ilman merkityksellistä päämäärää minkä vuoksi tehdä työtä.

Tiedän järjestötyön sen antoisuuden lisäksi olevan erittäin haastavaa ja raskastakin. Ihmiset puurtavat täyttä viikkoa tehden kahden ihmisen työtehtävät itse jotta hommat toimii. On tärkeää että järjestökentän työhyvinvointi on huomioitu ja Järjestöjalostamo -hanke työstää toimintamallia sen kehittämiseksi!

Kirjoittaja: Henna Ovaskainen, opiskelee toista vuotta Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Kuopion kampuksella (Yhteisöpedagogi AMK). 

Järjestöjalostamo -hankkeeseen osallistui  maalishuhtikuussa ‘apukäsinä’  kuusi Kuopion kampuksen Yhteisöpedagogi (AMK)-tutkintoa suorittavaa opiskelijaa Projektitoiminta -opintojaksolta. Opiskelijat olivat mukana mm. pilottiryhmän ensimmäisessä tapaamisessa ‘tutustuttamassa’ porukkaa toisiinsa sekä tuottamassa kuvapankkia hankkeelle. Lisäksi nämä nohevat opiskelijat tuottivat blogikirjoitelmat. Suuri kiitos heille! Luvassa on  kuuden jutun sarja, joka alkaa nyt!  Olkaat hyvät: opiskelijoiden pohdintoja projektimaailmasta.

Krisse Hämäläinen, projektipäällikkö

”Mulla on nyt pari projektia menossa.” ”Tää on vaa tällanen ‘kouluprojekti’.” Nämä lauseet on jokainen varmasti päästänyt elämänsä aikana suustaan. Ennen projektitoiminnan opintojaksoa, sana ’projekti’ tuntui vaikealta ymmärtää selkeänä kokonaisuutena. Sitä käytetään hyvin paljon arkipuheessa ja eri merkityksissä, kuin mitä se oikeassa työelämässä tarkoittaa.

No, mitä se sitten tarkoittaa? Lyhyestä virsi kaunis; Projekti on kertaluonteinen, ennalta määritelty ja tavoitteellinen työpanos, joka on saanut alkunsa ideasta tai tarpeesta. Mitä se on sitten käytännössä? Järjestöjalostamo on projekti, jossa halutaan parantaa pienten järjestöorganisaatioiden työhyvinvointia.

Projektitoiminta-opintojakson sisältöihin kuuluen me opiskelijat pääsimme tutustumaan ja osallistumaan oikean projektin elämään. Olimme opiskelijoista muodostamallamme porukalla tutustuttamassa ensimmäistä Kuopiossa alkavaa Jalostamo-ryhmää toisiinsa. Kokoontumiskerralla saimme kuulla hyvin paljon konkreettisia ongelmakohtia järjestötyön kentältä. Ongelmat olivat ryhmäläisillä samankaltaisia, erojakin löytyi. Vaikka järjestökentällä on harmillisesti paljon ongelmia, olin heti mielenkiinnolla kuuntelemassa mitä vaikeuksia kentältä löytyy. Koen, että tulevana järjestökentän ammattilaisena, sain hyvin paljon eväitä työelämääni.

‘Kun asioita tiedostaa ennalta, niihin osaa puuttua jo varhaisessa vaiheessa.’

Järjestötyöntekijöiden avoimuus ryhmässä yllätti suuresti. He puhuivat hyvin suoraan ja rehellisesti oman työnsä ongelmakohdista ja olivat valmiina jakamaan niitä toistensa kanssa. Järjestöjalostamon korostama kumppanuudella kehittäminen ja vertaisuuden merkitys lunastivat paikkansa jo ensimmäisellä tapaamiskerralla. Tämä osoittaa sen, että tämäntyyppiselle toiminnalle ja positiiviselle kehitykselle on tarvetta.

Mitä jäi kaiken kaikkiaan käteen? Opiskelijalle tämän tyyppinen kurkkaaminen oikean projektin elämään on kuin lottovoitto. Vastuunkantaminen, sitoutuminen ja luottamus tuntui tässä vaiheessa opintoja erittäin hyvältä. Muutaman kuukauden pätkä oli lyhyt, mutta tarpeeksi pitkä sytyttämään innostuksen kipinän projektityöhön!

Kirjoittaja: Anni Nyman, toisen vuoden Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Kuopion kampukselta. 

Aatukin toivottaa Valoisaa Kevättä kaikille!